Syksyllä alkaneille kursseille voi ilmoittautua mukaan kevätkaudeksi 16.11. alkaen.
Tämä on hyvä mahdollisuus liittyä mukaan opiskeluun kesken lukuvuoden edullisempaan hintaan.

Tuoksuttomuus-kampanjan tarkoituksena on muistuttaa kaupungin henkilöstöä, asiakkaita ja tärkeimpiä sidosryhmiä Tuoksuton Lahti -periaatteen olemassaolosta.

Lahden kaupunki on julistautunut tuoksuttomaksi työpaikaksi vuonna 2018.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuonna 2025 työryhmän pohtimaan vapaan sivistystyön tulevaisuutta. Työryhmä julkaisi väliraporttinsa 15.9.2026. Vapaata sivistystyötä tulee hyödyntää suomalaisen yhteiskunnan elinvoiman, hyvinvoinnin ja resilienssin vahvistamisessa. Maantieteellisesti kattava oppilaitosverkosto voi joustavasti vastata yhteiskunnan haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen, alueiden eriytymiseen, teknologiseen murrokseen, muuttuviin osaamistarpeisiin, polarisaatioon ja julkisen talouden haasteisiin.

Vapaa sivistystyö tavoittaa laajasti eri väestöryhmiä ja tarjoaa mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen, työelämän muutoksiin vastaamiseen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistamiseen sekä jatko-opintoihin suuntaamiseen. Koulutukseen osallistuminen vahvistaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta. Vapaan sivistystyön 286 oppilaitoksen verkosto ulottuu koko maahan. Vuonna 2024 koulutuksiin osallistui noin 930 000 opiskelijaa.

Tulevaisuustyöryhmä näkee vapaan sivistystyön vahvana ja joustavana elinikäisen ja jatkuvan oppimisen toimijana. Työryhmä on määritellyt sille strategisia kehittämissuuntia.

Vapaan sivistystyön joustavia koulutuksia, pieniä osaamiskokonaisuuksia ja ohjausta tulisi hyödyntää nykyistä vahvemmin osaamisen päivittämisessä ja uusien koulutus- ja työelämäpolkujen rakentamisessa.

Vapaalla sivistystyöllä on tärkeä rooli demokratiataitojen, resilienssin ja sivistyksen vahvistajana kriisiajassa. Vapaa sivistystyö tarjoaa myös tekoäly- ja digiosaamista koko väestölle tulevaisuuden perustaidoksi.

Työryhmän mukaan vapaan sivistystyön roolia tulisi myös vahvistaa väestön toimintakyvyn, hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja aktiivisen elämän tukemisessa. Vapaan sivistystyön kielikoulutusta, yhteisöllistä pedagogiikkaa ja paikallista läsnäoloa hyödynnetään nykyistä vahvemmin kotoutumisen ja osallisuuden edistämisessä.

Ehdotuksiin kuuluu myös, että vapaan sivistystyön saavutettavuutta vahvistetaan ja oppilaitosten osaamista hyödynnetään alueiden elinvoiman kehittämisessä.

Vapaan sivistystyön lainsäädäntöä, rahoitusjärjestelmää ja toimintatapoja tulisi päivittää ja vapaata sivistystyötä kehittää nykyistä yhtenäisempänä kokonaisuutena.

-Vapaan sivistystyön tarjoama koulutus on tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa ja siihen tulee panostaa. Vapaa sivistystyö on erinomainen tapa kehittää osaamista ilman tarvetta suorittaa kokonaista tutkintoa. Vapaa sivistystyö myös vahvistaa yhteiskunnan henkistä huoltovarmuutta, demokratiaa ja auttaa suomalaisia ottamaan vastuuta omasta elämästään ja yhteiskunnasta, toteaa opetusministeri Anders Adlercreutz.

Vapaan sivistystyön tulevaisuustyöryhmä nimettiin vuoden 2026 loppuun saakka. Työryhmän jäsenet edustavat opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi Opetushallitusta, vapaan sivistystyön keskusjärjestöjä sekä opetustoimen järjestöjä.

Työryhmä luovuttaa loppuraporttinsa joulukuussa 2026.

Lisätietoja:

• johtaja Minna Polvinen, puh. 02953 30262
• valtiosihteeri Mikaela Nylander, puh. 0295 330 201