Luennot

Luennoitsija Tutkijatohtori Anna-Maria Raita-Hakola, Jyväskylän yliopisto 

Ilmoittaudu mukaan viimeistään luentoa edeltävänä päivänä Päijät-Hämeen Kesäyliopiston sivujen kautta tästä linkistä

Luennoitsija Apulaisprofessori Tiina Parviainen, Jyväskylän yliopisto

Ilmoittaudu mukaan viimeistään luentoa edeltävänä päivänä Päijät-Hämeen Kesäyliopiston sivujen kautta tästä linkistä

Luennoitsija Professori Suvi Saarikallio, Jyväskylän yliopisto

Ilmoittaudu mukaan viimeistään luentoa edeltävänä päivänä Päijät-Hämeen Kesäyliopiston sivujen kautta tästä linkistä

Kurssinumero 0183014501
* Luennoitsijana FT, tutkimuskoordinaattori Ulla Hoppu, Helsingin yliopisto, Lahden yliopistokampus

Luennot välitetään myös etänä.
Lisätiedot ja linkit: bit.ly/Luontoaskelterveyteen

Yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Lahden kaupunki ja Lahden yliopistokampus

Kurssinumero 0183014502
* Luennoitsijana Ilkka Väänänen, FT erikoistutkija, dosentti, LAB-ammattikorkeakoulu

Luennot välitetään myös etänä.
Lisätiedot ja linkit: bit.ly/Luontoaskelterveyteen

Yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Lahden kaupunki ja Lahden yliopistokampus

Kurssinumero 0183014503
* Luennoitsijana Hanna Mattila, projektipäällikkö Lahden kaupunki

Luennot välitetään myös etänä.
Lisätiedot ja linkit: bit.ly/Luontoaskelterveyteen

Yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Lahden kaupunki ja Lahden yliopistokampus

Luennon sisältö tarkentuu myöhemmin

Luennoitsijoina Ilkka Pietilä apulaisprofessori ja/tai Katarina Blomqvist, projektisuunnittelija Helsingin yliopisto

Luennoitsijana tutkija, opettaja ja kouluttaja Laura Kortesoja Helsingin yliopisto

Luennon sisältö tarkentuu myöhemmin

ti 19.9., 3.10., 17.10. ja 31.10.2023 klo 18–19.30
Gaudia, B-151 auditorio, Terijoenk. 7B
8 t, maksuton

Kurssinumero 017101210
Ei ennakkoilmoittautumista. Vapaa pääsy!

Syksyn luentosarja sisältää 4 luentokertaa Vesijärviteemalla. Jokaisella luentokerralla on kaksi luennoitsijaa. Luennot toteutetaan yhteistyössä Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön kanssa.

19.9. Vesijärven tilan historia ja käännekohdat tilan parantamisessa
* Vesijärven tarina, vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin, Lahden kaupunki
* Rehevöityneen järven kunnostuksen haasteellisuus, professori Jukka Horppila, Helsingin yliopisto

3.10. Vesijärven merkitys kaupungin synnylle ja kehitykselle
* Vesijärven merkitys kaupungin synnylle ja kehitykselle, Mikko-Olavi Seppälä, Helsingin yliopisto
* Toinen puheenvuoro täsmentyy myöhemmin

17.10. Vesijärven luonnon monimuotoisuus
* Vesijärven lajiston monimuotoisuus
* Vesijärvi osana Salpausselkä UNESCO Global Geoparkia, toiminnanjohtaja Kati Komulainen, Salpausselkä UNESCO Global Geopark

31.10. Vesijärven vedenalainen elämä ja tulevaisuus
* Vesijärven vedenalaisen elämän monet muodot, vesistöasiantuntija Mirva Ketola, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
* Vesijärvi muuttuvassa ilmastossa, apulaisprofessori Sami Taipale, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot: Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö www.vesijarvi.fi

Tiirismaan peruskoulu, auditorio, Kirkkok. 16
Luennoitsijana tietokirjailija, toimittaja Hanna Jensenin
2 t, maksuton

Kurssinumero 0183014511
Ei ennakkoilmoittautumista. Vapaa pääsy!

Yhteistyössä Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry:n kanssa

Gaudia, B-324, Terijoenkatu 7 b, 3. krs
26 t, 46 €
Luennoitsija FT, Yleisen historian dosentti Antti Ruotsala

13 luennon sarja tarjoaa kokonaisvaltaisen johdatuksen keskiajan Euroopan henkiseen ja aineelliseen historiaan (n. 500-1500 jKr.)

Miten Eurooppa muotoutui? Millainen oli yhteiskunta? Kuinka elettiin kaupungeissa ja maaseudulla? Mikä oli naisen asema? Millainen oli keskiajan kirkko? Keitä olivat kerettiläiset? Mikä oli suhde islamilaiseen kulttuuripiiriin? Millaisia olivat tiede ja yliopistollinen oppineisuus? Mikä on ollut keskiaikaisen kulttuurin jälkivaikutus? Entä keskiajan Suomi?

Aihepiirejä lähestytään niin kirjallisen ja kuvallisen aineiston kuin musiikinkin kautta.

Ilmoittaudu

Haluatko tietää, mitä tapahtui Kiinassa tai Roomassa, kun Suomessa oli Rautakausi? Miltä näytti Britannia tuolloin? Tai miten elettiin esim. Intiassa, kun Aleksanteri I liitti Suomen Venäjään?

Luentosarja etenee kronologisesti ja lineaarisesti maailmanhistorian suurista tapahtumista seuraaviin siten, että painopiste on uudemmalla ajalla – kuitenkaan vanhaa aikaa unohtamatta!

Voit osallistua paikanpäällä lähiluennolle tai samanaikaisesti kotoa käsin Teamsin välityksellä.

Syksy
ke 30.8., 13.9., 11.10., 8.11., 22.11., 29.11.2023 klo 17–18.30
Gaudia, B-324, Terijoenkatu 7 b, 3. krs
12 t, 30 €
Luennoitsija FM Maria Kristiina Björkman

Ilmoittaudu syksyn luentoihin

Kevät
ke 24.1., 7.2., 21.2., 6.3., 20.3. ja 3.4.2024 klo 17–18.30
Gaudia, B-324, Terijoenkatu 7 b, 3. krs
12 t, 30 €
Luennoitsija FM Maria Kristiina Björkman

Ilmoittaudu kevään luennoille

 

 

Alueen rajoista on erilaisia käsityksiä; toiset määrittelevät sen kulttuurin, toiset maantieteen mukaan. Aluetta rajaavat selvästi Adrianmeri, Joonianmeri ja Mustameri, mutta pohjoisessa sen raja on epämääräisempi. Tässä luentosarjassa keskitytään Romanian, Bulgarian, Kroatian ja Slovenian historiaan, sivutaan myös hieman Kreikan historiaa.

Voit osallistua paikanpäällä lähiluennolle tai samanaikaisesti kotoa käsin Teamsin välityksellä.

Syksy
ti 5.9., 19.9., 3.10., 17.10., 31.10., 14.11.2023 klo 16.15–17.45
Gaudia, B-324, Terijoenkatu 7 b, 3. krs
12 t, 30 €
Luennoitsija FM Maria Kristiina Björkman

Ilmoittaudu syksyn luennoille

Kevät
ti 16.1., 30.1., 13.2.,12.3., 26.3., 9.4.2024
klo 16.15–17.45
Gaudia, B-324, Terijoenkatu 7 b, 3. krs
12 t, 30 €
Luennoitsija FM Maria Kristiina Björkman

Ilmoittaudu kevään luennoille

 

Luentosarjan teemana on antiikin Rooman uskonnot ja mytologia. Millaisina antiikin jumaluudet kuvattiin? Miten uskonnollisuus näkyi roomalaisten arkielämässä? Uskoivatko antiikin ihmiset mytologian hahmoihin? Miten antiikin uskontojen vaikutus näkyy nykyaikana? Luentosarja sopii kaikille antiikin kulttuurista kiinnostuneille, eikä osallistuminen edellytä latinan kielen taitoa tai aiempaa kulttuurintuntemusta. Luennoille voi osallistua paikan päällä tai etäyhteydellä.

Syksy
ma 4.9., 18.9., 2.10., 16.10., 30.10., 13.11. ja 27.11.2023 klo 17.15–18.45
Gaudia, B-324, Terijoenkatu 7 b, 3. krs
14 t, 25 € Satu Tuominen
Ilmoittaudu syksyn luennoille

Kevät
ti 9.1., 23.1., 6.2., 20.2., 5.3., 19.3. ja 2.4.2024 klo 17.15–18.45
Gaudia, B-324, Terijoenkatu 7 b, 3. krs
14 t, 25 € Satu Tuominen

Ilmoittaudu kevään luennoille

Syksy
ma 25.9. ja 20.11.2023 klo 18.00–19.30
Gaudia, B-324, Terijoenkatu 7 b, 3. krs
4 t, 10 € Hans-Joachim Schulze

Ilmoittaudu syksyn luennoille

Luennot suomeksi

25.9. Noitavainot Saksassa

Noitavainot olivat Euroopassa keskiajalla alkanut liikehdintä noidiksi epäiltyjen ihmisten tuomitsemiseksi. Suuret eurooppalaiset noitavainot syntyivät 1400-luvulla, kun kehitettiin uudenlainen noitateoria, jossa noidat liittoutuivat Paholaisen kanssa. Noitavainot olivat yleisempiä protestanttisessa Euroopassa kuin katolisen kirkon alueella. Noitavainojen syistä vallitsee tutkijoiden keskuudessa erimielisyyttä, ja ilmiötä on pyritty selittämään niin taloudellisilla, poliittisilla, psykologisilla kuin uskonnollisillakin motiiveilla. Tässä luennossa fokusoimme erityisesti Saksan alueen noitavainoihin.

20.11. Sachsen – Itäsaksan talouden tyyssija

Saksan yhdistymisen jälkeen Itä-Saksan viisi osavaltiota alkoivat taas toimia omina hallintoalueinaan. Parlamentissa perustettiin ns. Solidarpakt, jonka piti auttaa uusien osavaltioiden kehittämisessä. Aika nopeasti huomattiin kuitenkin, että eri osavaltiot kehittyivät eri tahdissa ja varsinkin Sachsen (suomennettuna Saksi) oli jostain syistä nopeampi kuin muut. Tässä luennossa tutustumme tähän osavaltioon ja etsimme syitä siihen, miksi Sachsenista on kehittynyt jonkinlainen talouden tyyssija Itä-Saksassa.

Kevät
ma 5.2. 18.3. ja 15.4.2024 klo 18–19.30
Gaudia, B-324, Terijoenkatu 7 b, 3. krs
6 t, 15 € Hans-Joachim Schulze

Ilmoittaudu kevään luennoille

Luennot suomeksi.

5.2. Kolmas valtakunta – Pala Saksan historiaa

90 vuotta sitten tuli Adolf Hitlerista Saksan valtakuntakansleri ja natsit pääsivät valtaan. Todella lyhyessä ajassa he rakensivat toimivan diktatuurin, joka johti toiseen maailmansotaan. Ns. kolmas valtakunta piti kestää 1000 vuotta, mutta loppui jo 12 vuoden jälkeen. Tässä luennossa katsomme, miten tämä kolmas valtakunta syntyi ja toimi ja miksi se kaatui kuitenkin näin nopeasti.

18.3. Veljekset Grimm – kaikki vain satuako?

Kaikki tuntevat veljekset Grimmien sadut. Mutta kuka niitä on keksinyt? Ja miten nämä veljekset ovat vaikuttaneet tähän? Tällä luenolla katsomme vähän tarkemmin näiden satujen taustat ja kuulemme myös siitä, että nämä veljekset olivat myös todella tärkeitä saksan kielen tutkijoita.

15.4. Berliini – myös Saksan taloudellinen keskus?

Saksojen yhdistymisen jälkeen piti päättää, jääkö pieni Bonn pääkaupungiksi vai tuleeko Berliinistä uudestaan Saksan pääkaupunki. Päätös oli selkeä ja vuonna 1991 Berliinistä tuli jälleen kerran meidän poliittinen keskus. Mutta onko Berliini myös Saksan taloudellinen keskus niin kuin esim. Helsinki Suomessa? Tässä luennossa pohdimme tätä asiaa.

Gaudia, B-324, Terijoenkatu 7 b, 3. krs
2 t, 5 € Lauri Koivisto

Ilmoittaudu

Luennolla kerrotaan näytteiden avulla miten ja minkälaista musiikkia tietokonepeleihin tehdään. Luennoitsija on peli- ja elokuvamusiikin palkittu säveltäjä.

ti 30.1, 6.2 ja 13.2.2024 klo 18–19.30
Gaudia, B-313, Terijoenkatu 7 b, 3. krs
6 t, 23 € Annamari Saure, Anne Helttunen

Ilmoittaudu

Luentosarja käsittelee suomalaisten naiskirjailijoiden ihmeellisiä uria ja elämää.

30.1. ” En ole turhamaisuudesta kirjoittanut. Tein sen kansani hyväksi.” Mikä sai naisen tarttumaan kynään 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa?
6.2. ”Patteettisen kyynelehtivästi mutta samalla kipeän koskettavasti”. Mitä naisviihteen kirjoittajiksi leimatut oikeasti kirjoittivat?
13.2. ”Hänen silmissään paloi loimuavana voimakas tuli” Miten kirjailijanaiset vaikuttivat ja muuttivat maailmaa?